Tarinoita Tekijöistä: Puuseppä Kalle Helminen

Kalle Helminen on entinen mainoskuvaaja ja itseoppinut puuseppä. Kallen yrityksen Helmipuun tuotteille on luonteenomaista orgaaniset muodot ja kotimaisen puun suosiminen.

Kenttäsaha verstaan pihalla on aktiivisessa käytössä. Raaka-ainetta Kalle ostaa muun muassa Helsingin kaupungilta. Olet saattanut nähdä esimerkiksi Kaivarin jalavasta tehtyjä tuotteita jotka on sahattu ja valmistettu Helmipuun verstaalla Orivedellä.

Kävimme kuvaajani Jaakon kanssa jututtamassa mestaria sahausten lomassa kevätiltana.

helmipuu_kalle_helminen_0037_web — “Vanhat sahurit sanoo, että haapaa kun sahaa kenttäsahalla niin se latva tulee kattoo sahuria. Periaatteessa puu pitäis aina sahata niin että otat pinnan, käännät, otat pinnan, käännät taas, niinkuin vuoronperään. Sillä tavalla tulee suoraa tavaraa.”

helmipuu_kalle_helminen_0150_web — “Mulla jokanen tuote joka verstaalta lähtee on aika erilainen – ei oo oikeen sellasta mallistoa minkä pohjalta teen tuotteita. Nytkin on yhtä aikaa työn alla taiteellista sorvattua pöydänjalkaa omasta tammesta ja sit esimerkiks tää kiiltovalkoseksi maalattava kylppärin lipasto tässä. Tilauksia tulee aika laidasta laitaan mutta tärkeintä on et se on asiakkaan näkönen tuote ja sopii siihen kämppään.”

“Kaivarin jalava”-nimitys on näkynyt usein puutuotteissa ja sisustuslehdissä. Miten se syntyi ja mikä sun rooli oli niissä sahauksissa aikanaan?

Se oli ProPuu Ry:n projekti ja mähän olin siinä sahaajan roolissa mukana. Suurin osa niistä 2007 kaadetuista puista on mulla täällä tai jo tuotteina maailmalla. Mutta on sitä puuta jonkun verran Propuun puusepillä myös. Siitä on tehty erilaisia huonekaluja ja projekteja muidenkin toimesta että se nimitys ei oo sillälailla mun oma vaan yhteistyönä syntynyt. Mähän teen Helsingin kaupungin kanssa paljon yhteistyötä puutavaran kanssa, toi kasa tossa pihalla niin se tuli Malmin hautausmaalta. Siinä on vaahteraa pääsääntösesti.

Vaahteraa Malmin hautausmaalta odottamassa sahuria ja uutta elämää

helmipuu_kalle_helminen_0020_web — Poltetun puun kokeiluja

Kuinka paljon sulle asti tulee palautetta Helsingin kaupungin päätöksistä koskien nyt vaikka Mechelininkadun puidenkaatoa?

No Mechelinillä puuthan piti kaataa siks että ennen meni kaks kaistaa tonne ja kaks toiseen suuntaa. Tulevaisuudessa on yks kaista enää molempiin mutta tehdään isot pyörätiet ja uusitaan se ratikkalinja siitä keskeltä. Ei puut kestä sitä – koko katu vedetään auki ja juuret katkee ja se puusto yksinkertasesti kuolee pystyyn. Pitää ymmärtää että puut ei ole ikuisia – varsinkaan keskusta-alueilla. Se että siihen saadaan uudenlaiset kaistoitukset niin tässä tapauksessa se tarkotti sitä että puut lähtee. Helsingin kaupunki tietysti haluaa että niistä puista voidaan saada jotain järkevää sen kaadon jälkeen aikaiseksi. Mä ostan sitä tänne ja teen niistä sit kalusteita ja ne jää sitä kautta elämään.

helmipuu_kalle_helminen_0158_web — Kuusipenkki saunaan jalavajaloilla

"En mä tiedä mitä mä näillä kaikilla teen - mutta on se kiva että on puuta" — “En mä tiedä mitä mä näillä kaikilla teen – mutta on se kiva että on puuta”

Mulle on tärkeetä et on verstaalla oma maalaamo - pysyy koko prosessi omissa näpeissä. Tää verstashan on vähän syrjässä täällä landella niin on kätevää et voi ite hoitaa kaiken alusta loppuun. Tässäkin on aika uniikki tuote - valkonin kiiltävä maali koivupinnalla ja sit poltettu ja lakattu tammi laatikoiden etulevyissä" — “Mulle on tärkeetä et on verstaalla oma maalaamo – pysyy koko prosessi omissa näpeissä. Tää verstashan on vähän syrjässä täällä landella niin on kätevää et voi ite hoitaa kaiken alusta loppuun. Tässäkin on aika uniikki tuote – valkonen kiiltävä maali koivupinnalla ja sit poltettu ja lakattu tammi laatikoiden etulevyissä”

Miten sulla suunnitteluprosessi etenee? Osa sun tilaustöistähän on enemmän taideteoksia kuin huonekaluja.

“No esimerkiks tää pöytä tässä. Lupasin yhdelle tutulle et teen kirjotuspöydän. Mulla oli semmonen tietty visio tästä jalasta ja sit ku mä tein sen nii totesin että tää menee ihan metsää. Se rakenne oli vaa nii utopistinen et en tiedä saisinko vieläkää tehdä siitä tarpeeks kestävää. Mut siitä synty kuitenki jotain uutta ja vaikka en onnistunu siinä kyseisessä pöydässä niin tässä on siitä paljon elementtejä. Tähän tulee vielä lasikansi, tilaushan oli kolmijalkainen kirjoituspöytä mitä haluttiin.”

Lasikantta vaille oleva kirjoituspöytä a´la Helmipuu

helmipuu_kalle_helminen_0235_web — “Kun toi katos tehtiin ainoo mitä mä ostin siihen sillon oli toi kestopuun palkki. Kaikki muut löyty tontilta – pellit keräsin tosta parilta kaverilta. Aattelin et maalaan ne niin ei sitten ketään häiritse vaikka on eriparia. Nyt saha on just menossa mutta tää katos on ollu kyllä hiton hyvä – voi vesisateellaki katon alla vaan hommailla.”

tavallaan niinku puusepänhommahan on semmosta puolihullua luomista siinämielessä molemmat on tämmösiä käsityöläisammatteja varsinkin tiätsä sillon kun joskus 90luvuulla kun mäkin tein erilaisaia mis jouduttiin ihan oikeesti niinku rakentamaan erilaisia kuvaussettejä mä tein hirveen paljon ite ne — “Tavallaan niinku puusepänhommahan on semmosta puolihullua luomista. Siinä mielessä molemmat on tämmösiä käsityöläisammatteja. Varsinkin sillon joskus 90-luvulla
kun mäkin tein erilaisia kuvaussettejä missä jouduttiin ihan oikeesti rakentamaan ne. Mä halusin aina tehä ne setit ite ja sit tietty kuvata ne kuvat päälle. Ku mä näin kuvaajana just mikä kohta setissä pitää tehdä hyvin ja mikä ei tuu näkyyn ollenkaan niin mä olin siinä myös aika nopee.”

helmipuu_kalle_helminen_0007_web 1 — Lopetin mainoskuvaukset kun se homma muuttui niin että tärkeintä ei enää ollutkaan se että saadaan yhdessä hyvä aikaiseksi. Se koko homma meni sellaseksi kikkaroinniksi ja kuvaa tärkeämpää oli että tilaajaväki saa juoda punaviiniä omassa teltassa. V-käyrä ennen kuin oli saanut edes kameraa käteen alkoi olla niin korkeella ettei siinä touhussa ollut enää mitään järkeä.

Tilauspuusepän työnkuvaan kuuluu monenlaista hommaa itse puusepäntyön lisäksi. Tämä taitaa olla todellisuutta myös kuvatessa 2010-luvulla?

Muistan että 2000-luvun alkupuolella mainostoimistot alkoi haluamaan valokuvista ns. treatmenttejä. Eli tarjouspyyntöön piti liittää A4 jossa annoit tekstimuodossa kuvasta sun omat ideat. Eihän se oo edes sun duuni! Eli käytännössä kuvaaja alkoi toimimaan AD:n sparraajana kun sillä ei ollut ideoita. Tiedän että mulla oli aikanaan vähän vittumaisen kuvaajan maine vaan siksi koska jaksoin vaatia tilaajalta asioita. Joskus mulla oli kohteessa kolmen tonnin sadetusrekka, kolmen tonnin valorekka ja miehistö valmiina niin mainosväki alko vaatimaan mallille erivärisiä vaatteita aamuviideltä. Kelaa, aamuviideltä kun mulla seisoo kuudella tonnilla kalustoa tyhjänpanttina pihassa ja mä oon viikko etukäteen laittanu niille mailiin mallien vaatteet hyväksyttäväks. Sit pitäis alkaa suhaamaan aamuviideltä mallille oranssia paitaa jostain. Kyllä siinä vaiheessa mulla on oikeus vähän hermostua. Pidin kiinni siitä että muut hoitaa myös hommansa jotta myös minä voin hoitaa kunnolla oman työni.

Kuvaaminen on tosi paljon muutakin kun sitä varsinaista kuvaamista. Käytännössä jo silloin kun etsitään lokaatioita mietitään kuvien jälkikäsittelyä. Siinä hallitaan isoa kokonaisuutta vähän samalla lailla kuin kalusteiden tekemisessä, se hyvä kuva muodostuu pienistä detaljeista jotka on kohdillaan.

helmipuu_kalle_helminen_0118_web — Helmipuun verstas on rakennettu vanhaan navettaan

Osmo Valden, mainoselokuvaohjausta tekee jonkin verran osti Porvoosta Marttojentalon vanhan teki siihen pikku hotellin pyysi tiinaa tekee sisustussuunnittelun sisustusta sinne ja mä vaan sanoin et mä voin tehä ne huonekalut ja sitten mä rupesin tekemään niitä et siinä se — “Osmo Valden joka mainoselokuvaohjausta tekee jonkin verran osti Porvoosta Marttojentalon. Se teki siihen pikku hotellin ja pyysi Anttilan Tiinaa tekee sisustussuunnittelun sinne. Mä vaan sanoin et mä voin tehä ne huonekalut ja sitten mä rupesin tekemään niitä. Et silleen Helmipuu alkoi. Kuvausten määrä oli silloin 2005-06 tippunut alaspäin”

helmipuu_kalle_helminen_0191_web — Jutunjuurta ei tarvitse väkisin keksiä kun puusepät kohtaavat

"Jos kaikki menee hyvin olis tarkoitus että näistä Helsingin puista tulee oma mallisto." — “Jos kaikki menee hyvin olis tarkoitus että näistä Helsingin puista tulee oma mallisto.”

Teksti: Tuukka Virkkilä

Kuvat: Jaakko Romu